Juhannustaikoja

Juhannuksen tienoille osuvana kesäpäivän seisauksena pohjoinen pallonpuolisko on eniten kallistuneena aurinkoon päin.

crane-s-bill-1458383.jpgVanha kansa on liittänyt keskikesään ja erityisesti juhannusyöhön monia uskomuksia. Maan hedelmällisyys on silloin voimallisimmillaan. Suuri luonto elää vaihekautta, jolloin luonnon voimat ovat irrallaan. Niillä on vaikutuksensa myös ihmisiin. Näin kirjoittaa Kustaa Vilkuna klassikkoteoksessaan Vuotuinen ajantieto.

Vilkuna kertoo kirjassaan luontoon liittyvistä juhannustaioista ja tavoista. Tässä niistä joitakin.

Lemmentaiat

Juhannusyö on lemmentaikojen yö. Naimahaluiset neidot kieriskelivät alasti poikatalojen pelloissa, kunnes yökaste tarttui ihoon. Siitä lemmen piti nousta myös poikiin. Ja epäilemättä näin kävikin, varsinkin, jos talon ikkuna sattui olemaan pellolle päin.

Lemmensaunassa tietäjä-ämmät saunottivat kukka- ja lehvävastoilla kosinnan kohteeksi haikailevia vanhempia neitoja. Kylvetykseen kuuluivat pitkät ja kaunissanaiset loitsut.

midsummernights-fire-1443806-1600x1200.jpgJuhannuskokkojen palamisesta katsottiin kylän tyttöjen naimisiinpääsymahdollisuuksia. Jos kokon tukiriukuja jäi puoliksi palaneena pystyyn, oli joidenkin tyttöjen kohtalona jäädä vanhaksi piiaksi. Heh, onneksi naisten naimisiin pääsy ei ole enää juhannuskokon varassa!

 

Juhannuskoristeet

Koivuja aseteltiin talon portaiden viereen kahta puolta ovea. Tämä tapa on ollut ympäri Suomea. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla aseteltiin pihaan juhannuskuusi porraskoivujen lisäksi.

Juhannuskoivut kuuluivat minunkin lapsuuden perheeni juhannustapoihin. Kaupungissa kokonaisten koivujen hankkiminen on hankalampaa, minkä vuoksi tuo tapa on jäänyt. Joka vuosi tämä kuitenkin muistuu mieleeni.

phlajaHuoneiden lattioille ripoteltiin lehtiä, haapaa ja pihlajaa, joiden lehdet ovat raikkaita ja lujia. Vastapesty puulattia sai näin pehmeän ja hyvältä tuoksuvan maton.

midsummer-fields-3-1394690-1600x1200.jpgSeinille ripustettiin pihlajan tai tuomen oksia ja kukkaseppeleitä, ja keskelle lattiaa tuotiin vesisaaviin suurista oksista koottu pensas.

Juhannuskoristuksien tarkoituksena oli tuoda huumavaa kesän tuoksua huoneeseen ja luoda ihmisille iloista ja keveää mieltä. Koristeilla oli myös käytännöllinen tarkoituksensa: niillä haluttiin myös varmistaa karjaonnea tai hyvää rehuvuotta.

 Ihanaa juhannusta!

 

Pihlajakorikuva: Virpi Hirvensalo
Muut kuvat: Freeimages.com
Lähde: Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto

 

Advertisements

4 thoughts on “Juhannustaikoja

    1. Siihen on koottu kyllä valtavasti kansanperinnettä. Maailma on näyttäytynyt ihmisille ennen niin erilaisena.

      Toisinaan lueskellessa taas tuntuu, että ovatkohan ihmiset olleet ihan järjissään. Joitakin niin hullujakin tapoja sieltä löytyy. Kuten jouluporsaiden pieksäminen. Kun vieraat osuvat vääränä päivänä taloon kylään, niin heidät piestään pahanpäiväisesti.

      Oikein kiinnostava kirja!

      Tykkää

  1. Taisi tänä juhannuksena jäädä taiat tekemättä, mutta nuorena tehtiinkin ahkerammin. 🙂 Ihana postaus ja kuvat, se on kurjaa miten menneet perinnöt ja tavat ja perinteet vaan jäävät koko ajan enemmän unholaan.

    Terkkuja rankkasateen keskeltä. ❤

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s