Kirjalöytö: Minun yrttini

Suomalaisesta Kirjakaupasta tarttui joku aika sitten mukaan norjalaisen Annemarta Borgenin klassikkoteos Minun yrttini – historia, viljely, ruokaohjeet (Otava 2016).

Teos on julkaistu alunperin vuonna 1977, mutta nyt ilmeisesti villiyrttibuumin myötävaikutuksella siitä on otettu uusintapainos. Ja hyvä niin.

Nimittäin: aah mikä lukukokemus!  Jos kirjoittaisin kirjan, se olisi tällainen. Halusin ahmia kirjan heti loppuun, toisaalta säästellä sitä niin, että siitä riittää mahdollisimman pitkäksi aikaa nautittavaa. Kirja on ollut minulla matkalukemisena työreissuilla,  ja olen lukenut siitä muutaman sivun kerrallaan nukkumaan mennessä ja matkaa tehdessä.

Kirja toimii sekä käsikirjana keittiössä ja puutarhassa että viihdelukemisena

Harvasta kirjasta voi sanoa, että se toimii hyvin sekä käytännön ohjekirjana että viihdyttävänä lukukokemuksena. Tämä kirja on sellainen.

Kirjan luvut on jaoteltu yrttien mukaan. Kirjassa kerrotaan mukaansa tempaavasti sekä villeistä että puutarhassa kasvatettavista yrteistä.

Villiyrteistä mukana ovat nokkonen, kataja, piharatamo, väinönputki, voikukka, koiruoho eli merimaruna, mäkimeirami, ruusu ja siankärsämö.

Puutarhayrteistä on esitelty salaatti, timjami, anis, basilika, purasruoho eli kurkkuyrtti, kehäkukka, tilli, rakuuna, iisoppi, kirveli, liperi eli lipstikka, persilja, rosmariini, salvia, kynteli ja kumina.

Kirjailija Annemarta Borgen kuvaa perheensä elämää yrttien käyttöön liittyen Knattenin tilalla, joka sijaitsee Norjan rannikolla Oslon vuonossa, vuoren kupeessa. Kirjailijan esikuvana puutarhanhoidossa on ollut amerikkalaisen uudisraivaajanaisen puutarha 1600-luvulta. Annemarta kirjoittaa:

Etsin elävää yrttitarhaa, sellaista kuin esiäidilläni oli, yrttitarhaa, jossa he kasvattivat ja saivat käyttöönsä kaiken mitä tarvittiin ruokaan, lääkkeeksi, heidän kehräämässä langan värjäämiseen ja elämään, jota he elivät.

Kirjasta selviää, että Borgenin perheen ja suvun arkiseen elämään ja juhlatilaisuuksiin ovat kuuluneet yrtit monin tavoin. Näistä on monia kiinnostavia kertomuksia. Yksi on tarina isoeno Peristä, joka järjesti vuosittain peijaisensa sukulaisille. Hän meni aina juhlan päätteeksi valmistamaansa arkkuun makaamaan, ja käski laittaa päälleen koiruohoa, ettei ala ruumiina haisemaan. Monta peijaista suku ehti juhlia ennenkö isoeno lopulta oikeasti kuoli.

Kirjassa on paljon länsimaisen kirjallisuuden historiassa esitettyä tietoa yrttien käytöstä. Esimerkiksi viikinkien tavoista on paljon juttua ja Carl von Linnéltä löytyy viljelyneuvoja. Antiikin kirjailijoilta kuten Hippokratelta ja Apicius-ruokakokoelmasta sekä roomalaisten sotaretkiltä esitellään ruoka- ja rohto-ohjeita. Jopa Shakespearen näytelmissä esiintyneitä yrttejä mainitaan. Yrtteihin on historian varrella liitetty tietysti myös paljon taikauskoa, joten kasvien hyviin ja pahoihin voimiin tutustutaan myös.

wp-1467221668909.jpeg

Vinkkejä yrttien keräämiseen, kasvattamiseen, käsittelyyn ja käyttöön

Kirjasta saa hyviä käytännön vinkkejä kasvien kasvattamiseen, keräämiseen ja käsittelyyn. Muun muassa syksyiseen ajankohtaan liittyen löytyy ohje katajanmarjojen kuivaukseen. Knattenissa kypsät katajanmarjat kaadetaan paperilla vuorattuun leipäkoriin ja annetaan kuivua auringossa. Kerran päivässä marjoja käännellään. Viikon päästä kuivat ja  kurttuiset marjat säilötään lasipurkkiin tulevaa varten.

Kiehtova vinkki (jota täytyy kokeilla ensi tilassa) on myös nokkosten käsittely tyvestä latvaan päin, koska nokkosen poltinkarvat ovat ylöspäin viistot. Näin poltinkarvojen neste ei pääse ”polttamaan” kättä.

Jokaiseen yrttiin liittyen on tarjolla mielenkiintoisia ruokaohjeita, joita ei välttämättä löydä nykyisistä keittokirjoista. Muutamana esimerkkinä: katajalla maustettu kananpoika, kuminalla maustetut uuniomenat, anisleivät ja Knattenin koiruoho-riisiviini ruoanvalmistukseen.

Suosittelen lämpimästi kirjaa sinulle, joka olet hiukankin kiinnostunut yrteistä. Tästä kirjasta et voi olla pitämättä!

Kuva: Virpi Hirvensalo

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s