Toivo Rautavaara: suomalaisen yrtteilyn isä

Hups, pahoittelut, että postausaikatalut heittävät taas häränpyllyä. Eilen oli jo tarkoitus saada julkaistuksi juttu henkilöstä nimeltä Toivo Rautavaara, jonka nimeen olen törmäillyt tätieni kirjahyllyissä ja muutenkin yrttiasioiden yhteydessä.

Nyt on tullut aika ottaa selvää, kuka tämä kiinnostava henkilö on, ja mitä hän on kirjoittanut.

Monipuolinen tutkija ja valistaja

Professori Toivo Rautavaara (1905 – 1987) ehti elämänsä aikana moneen: hän oli muun muassa terveellisten elämäntapojen puolestapuhuja, hyötykasvi- ja sienitutkija sekä kansanvalistaja. Lisäksi hän puhui ympäristöarvojen puolesta ja oli edelläkävijä myös luomutuotannon osalta.

Toivo Rautavaara toimi myös yhdistyksissä ahkerasti. Hän oli muun muassa Lihavuudenvastustamisyhdistys ry:ssä puheenjohtajana ja mukana perustamassa nykyään aktiivisesti toimivaa Hyötykasviyhdistystä.

Tiesitkö, että Helsingissä toimiva Helinä Rautavaara -museo liittyy Toivo Rautavaaraan siten, että hän oli Helinän isä. Tytärhän oli kulttuurien ja uskontojen dokumentoija, joka kiersi toimittajan työssään ympäri maailmaa ja keräsi paljon etnografista aineistoa.

Nyt kyllä hiukan harmittaa, että en ole elänyt aiemmin, jotta olisin ehtinyt kuulemaan Rautavaaran luentoja. Onneksi hän kuitenkin on jättänyt laajan kirjallisen perinnön meille jälkipolville.

Rautavaaran klassikkoteokset

Rautavaara kirjoitti elämänsä aikana 32 teosta, muun muassa yrttien, kasvisten, marjojen ja sienten käyttöoppaita sekä laihdutusoppaita. Sain ilokseni ostettua antikvariaatista näistä kaksi ehkä tunnetuinta kirjaa. Tarinoin niistä hieman.

Mihin kasvimme kelpaavat

(WSOY 1977, 4. painos).

Viimeksi mainittu, uusien painoksien myötä klassikoksi noussut teos opetti pula-aikana suomalaisille, miten hyödyntää luonnonkasveja ihmisten ruokana ja eläinten rehuna.

Rautavaara kirjoittaa teoksen alkusanoissa, että kirja syntyi 1940-luvun alkuvuosina kansanhuoltoministeriön toimeksiannosta. Useimmat elintarvikkeet olivat tuolloin kortilla. Esimerkiksi kahvia sai vain korvikkeena, ja ja oikeaa teetäkin oli vaikea saada. Karjataloutta vaivasi rehun puute. Oli etsittävä apua luonnosta esi-isien ja -äitien tapaan.

Sotien jälkeen ei haluttu kuulla puhuttavankaan luonnosta saatavista korvikkeista, ja ihmisten kulutustottumukset palasivat sotaa edeltäneeseen aikaan. Näin myös elintasosairaudet, mm. diabetes eli sokeritauti ja sydäntaudit lisääntyivät.

Vastareaktiona tälle yltäkylläisyydelle virisi 1970-luvulla ilmeisesti muun ympäristötietoisuuden nousun myötävaikutuksella uudelleen kiinnostus luonnonkasvien käyttöön ravintona. Siten Rautavaaran kirjasta on otettu uusintapainoksia kerta toisensa jälkeen.

wp-1480924633613.jpgTeoksessa esitellään:

  • luonnonkasvien merkitys ja käyttömahdollisuudet
  • hyötykasvien esittely
  • luonnonvaraiset marjat ja hedelmät
  • kotoiset maustekasvit ja rehukasvit
  • rohdoskasvit
  • ohjeita säilöntään ja jalostamiseen esimerkiksi mehuiksi ja hilloiksi

Kasveista esitellään niiden tuntomerkit piirroskuvien kera, kasvien ominaisuudet, keruuohjeet ja käyttömahdollisuudet.

Kirja sisältää paljon kiinnostavaa perinnetietoa, jonka säilyttämisen koen todella arvokkaaksi asiaksi.

Miten luonto parantaa. Kansanparannuskeinoja ja luontaislääketiedettä.

WSOY 1980 (ensimmäinen painos vuodelta 1951)

Nimensä mukaisesti lääketiede pyrkii tehokkaasti lääkitsemään sairastuneita elimiä ja sairauden oireita. Luontaislääketiede taas pyrkii lisäämään koko elimistön elinvoimaa, jotta jokaisen elävän eliön perusominaisuus, taipumus parantua, pääsisi vaikuttamaan.

Ote Toivo Rautavaaran kirjasta Miten luonto parantaa

Rautavaara kirjoittaa, että ”tuntuisi tarkoituksenmukaiselta, että lääketieteen ja luontaislääketieteen keinot täydentäisivät toisiaan. Näin vähennettäisiin liialliseksi kehittynyttä lääkkeiden käyttöä ja säästettäisiin kustannuksissa kun useimmat luontaishoidot voitaisiin järjestää kotioloissa tai hoitoloissa, joiden kustannukset ovat yhteiskunnalle mitättömät verrattuna sairaaloiden kustannuksiin.”

Pitkä suora lainaus, mutta otin sen mukaan, koska se on hyvin sanottu.

wp-1480924586302.jpgMiten luonto parantaa on todella kiinnostava kirja! Se sisältää paitsi käyttökelpoisten luonnonvaraisten rohtokasvien ja niiden käytön esittelyjä, myös paljon muuta jännittävää tietoa.

Siinä kerrotaan kuuluisista suomalaisista kansanparantajista ja kansainvälisistä luontaishoidon uranuurtajista. Pieni osuus kirjasta on omistettu suomalaisten luontaishoitoloiden esittelyyn.

wp-1480926322393.jpgMielestäni kiinnostavin osuus kirjasta käsittelee kansanparannuskeinojen ja luontaislääketieteen hoitomenetelmien esittelyä yleisimpiin sairauksiin. Rautavaaralla oli selvästi paitsi valistustavoite myös kansanperinteen tallentamisen ajatus teoksensa punaisena lankana.

Yksi kiintoisa esimerkki nimenomaan kansanperinteen puolelta näkyy olleen muurahaispesän käyttö erinäisiin vaivoihin. Kihtiin on vanha kansa on lappanut muurahaispesää ammeeseen ja kiehuvaa vettä päälle. Sitten vaan istumaan kylpyyn heti kun nahka suinkin kestää kuumaa vettä.

Rautavaaran kirjojen hankkiminen ja käyttö

Rautavaaran kirjoista saa paljon vinkkejä ja ohjeita yrttien käyttöön, mutta tiedot kannattaa tarkastaa myös uudemmasta lähteestä. Joidenkin kasvien osalta tiedot ovat tarkentuneet ja käyttöohjeet muuttuneet. Esimerkiksi terttuselja tiedetään nykyisin myrkylliseksi, mutta Rautavaaran kirjassa kehotetaan keräämään marjat käyttöön.

Juttua kirjoittaessani löysin HUSin tuottama kasviluettelon, josta voi tarkastaa myrkylliset ja myrkyttömät kasvit. Lisään sen myös blogini linkkisivulle, jotta se on myöhemminkin helposti löydettävissä.

Rautavaaran teoksia näkyy liikkuvan antikvariaateissa ja nettihuutokaupoissa 5-20 euron hintaan kirjasta ja myyntipaikasta riippuen. Jos olet kiinnostunut luonnontuotteiden hyödyntämisestä myös kansanperinteen näkökulmasta, nämä kannattaa hankkia itselle.

Kuvat Virpi Hirvensalo

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s